Ensimmäinen syyslomapäivä ja pakkasta aamulla oli -6, elikkä suksikaupoille heti aamusta. Suksi myyjä vaikutti hyvin asiansa osaavalta ja tulikin sellainen olo että hyvät sukset sain, tai siis kahdet. Toiset on perinteisellä pohjalla ja toiset taas sellaiset pitosukset. Nyt on sitten mistä valita kelin mukaan. Ne pitopohjasukset ovat vähän lauhemman kelin menopelit kun taas ne perinteiset on kelille kuin kelille.

Tarkoitus oli  ostaa vain yhdet sukset mutta sain niin hyvän tarjouksen josta en voinut kieltäytyä. Salomon sukset on viimevuoden malli ( ihan kilpaluokan sukset) ja Fischerit tämän talven. Fischerit on sillä pitopohjalla. Samalla vein huoltoon vanhat sukset johon mm. laitetaan pitoteippi. On minulla opettelua jotta saan sukset luistamaan ja pitämään, mutta ei auta kuin opetella voitelu. Täytyy hankkia erilaisia purnukoita josta kelin mukaan sitten voidetta pohjaan. Viime talven selvisin kahdella pikavoiteella, toinen luisto ja toinen pito :)  Onneksi ne Fischer pitopohjasukset on huolettomat kun niitä ei juuri tarvi voidella ja onneksi on suksihuolto ! Oliskohan tämä hiihtokin vähän niin kuin välineurheilua.

Illemmalla kävin treenikaverin kanssa salilla ja tehtiin saliharjoitus kokonaisuudessaan läpi. Salirtreeni tehtiin kiertoharjoitteluna josta itse pidän enemmän kuin paikkaharjoituksesta. Mutta molempia on tehtävä. Ja kunhan ladulle pääsee niin näkee onko hiihtolihakset saaneet vahvistusta ;)

Tämmöistä tietoa Hiihdosta:

Maastohiihto on yksi tehokkaimmista kuntoilumuodoista, kunhan lenkillä ei sorruta liian kovaan vauhtiin. Maastohiihdon rytminen ja pehmeä suoritus kuormittaa koko kehoa tasapuolisesti. Niveliin ei kohdistu yksipuolisesti paineita ja iskuja. Hiihto rasittaa kehon kaikkia suuria lihasryhmiä, ja kokonaisvaltainen liike saa suurimman mahdollisen verimäärän kiertämään elimistössä.

Maaston mäkisyys, ilman lämpötila ja kosteus, sukset, voitelu, tekniikka ja taito heijastuvat kaikki hiihtäjän sykkeeseen. Kannattaa tarkkailla sydämensä sykettä, jotta vauhti ei nouse ladulla liian kovaksi.

Hyvä hiihtotaito lisää nautintoa. Vanhemmallakin iällä olisi hyvä harrastaa eri perustekniikoita sekä niiden muunnoksia. Koordinaatio ja tasapaino kehittyvät jokaisella suorituskerralla. Rytmi paranee, kun uskallusta ja rentoutta tulee lisää. Kun tarkkailet usein tekniikkaasi, suoritus muuttuu helpoksi. Syke laskee, kunto kohoaa ja nautinto lisääntyy.

Sydän- ja verenkiertoelimistö kuljettaa verta työskenteleviin lihaksiin niiden tarpeen mukaan. Syke kiihtyy heti, kun lihakset tarvitsevat lisää happea ja verta. Jos vauhti kiihtyy liikaa, veren päätehtävä eli energian ja hapen kuljettaminen lihaksille häiriintyy. Sydän ei ehdi pumpata tarpeeksi verta lihaksille. Elimistössä syntyy happivelkaa, lihasten energiansaanti heikkenee ja kuona-aineiden poistuminen hidastuu, jolloin hiihtäjä väsyy nopeasti.

Paras hiihtolenkki on sellainen, jossa rasitus tuntuu miellyttävältä. Luonnollinen väsyminen tulee vähitellen energiavarastojen huvetessa, ei liian korkealla sykkeellä ja elimistössä syntyvällä happivajeella.
 
Hiihtovauhti on sopiva, kun pystyt puhumaan puuskuttamatta ja nauttimaan ympäröivästä luonnosta. Tässä vauhdissa elimistö oppii tehokkaasti polttamaan energiaksi omia rasvavarastojaan. Vastustuskyky kohenee, elimistö kestää stressiä paremmin ja palautuminen työkiireistä ja rasituksesta nopeutuu.
 
Jos hengitys kiihtyy ladulla huohotukseksi, lihakset muuttuvat raskaiksi ja työskentelyteho laskee nopeasti. Liian kovaa matkaan lähtenyt hiihtäjä ei yleensä ehdi palautua koko lenkin aikana, vaikka hiljentäisikin myöhemmin vauhtia. Kova alkuvauhti tai muiden peesailu ovat yleisiä virheitä. Jos tämä toistuu usein, yöunet häiriintyvät, ylirasittumisen vaara kasvaa ja flunssa iskee helpommin.

Viime talven hiihtoretki